Tarkennuspiste ja Tarkennuspisteet

Kun katsot digijärjestelmän etsimen kautta näet sen keskellä punaisen ympyrän tai neliön. Tätä Neliötä tai ympyrää (Canon/Nikon) kutsutaan tarkennuspisteeksi. Tarkennus pisteen lyhenne on (AF), en tiedä mutta veikkaisin että tulevan sanasta auto focus. Näitä neliöitä on esimerkiksi Canon 550D 9kpl, joista yksi keskellä ja muut ympärillä. Näiden pisteiden avulla kamerasi tarkentaa kuvan tiettyyn kohtaan. Automaattisella tarkennuksen asetuksella kamera valitsee näistä pisteistä sopivia kohteita ja lukitsee tarkennuksen siihen minkä parhaaksi näkee.

Miten voit auttaa että tarkennus osuu oikeaan kohtaan?

Itselläni on käsin valittuna yleensä keskimmäinen piste. Jolloin kamera tarkentaa automaattisesti kuvan keskiosaan. Mutta tämä ei ole hyvä juttu siinä tapauksessa jos haluat sommitella kuvan niin että tarkennettava kohde on esimerkiksi etsimen vasemmassa laidassa. Tällaisessa tapauksessa sinun olisi hyvä muttaa käsin tarkennus pisteeksi se vasemmalla olevin tarkennuspiste. Hätätilanteessa kun et ehdi siirtää manuaalisesti tarkennuspistettä keskeltää vasemmalle teen yleensä niin että tarkennan keskimmäisellä pisteellä ja painan laukaisimen puoleenväliin ja tämän jälkeen sommittelen nopeasti kuvan uudelleen eli siirrän kameraa oikealle jolloin kohde jää vasemmalle ja sitten vasta painan laukaisimen pohjaan. Tämmöisestä toiminnasta voi seurata valotuksellisia ongelmia. Mutta itselläni näissä “kiire” kuvissa usein kuvan jälki on kuitenkin edes kohtuullista.

Miten vaihdan tarkennus pistettä?

Et mitenkään. Ei vaiteskaan tämä oli vitsi. Tarkennuspisteen vaihtaminen Canonin kameroissa onnistuu seuraavasti kameran takana olevilla pienillä kohdistin painikkeilla.

Tarkennuspiste ja Tarkennuspisteet

Kun katsot digijärjestelmän etsimen kautta näet sen keskellä punaisen ympyrän tai neliön. Tätä Neliötä tai ympyrää (Canon/Nikon) kutsutaan tarkennuspisteeksi. Tarkennus pisteen lyhenne on (AF), en tiedä mutta veikkaisin että tulevan sanasta auto focus. Näitä neliöitä on esimerkiksi Canon 550D 9kpl, joista yksi keskellä ja muut ympärillä. Näiden pisteiden avulla kamerasi tarkentaa kuvan tiettyyn kohtaan. Automaattisella tarkennuksen asetuksella kamera valitsee näistä pisteistä sopivia kohteita ja lukitsee tarkennuksen siihen minkä parhaaksi näkee.

Miten voit auttaa että tarkennus osuu oikeaan kohtaan?

Itselläni on käsin valittuna yleensä keskimmäinen piste. Jolloin kamera tarkentaa automaattisesti kuvan keskiosaan. Mutta tämä ei ole hyvä juttu siinä tapauksessa jos haluat sommitella kuvan niin että tarkennettava kohde on esimerkiksi etsimen vasemmassa laidassa. Tällaisessa tapauksessa sinun olisi hyvä muttaa käsin tarkennus pisteeksi se vasemmalla olevin tarkennuspiste. Hätätilanteessa kun et ehdi siirtää manuaalisesti tarkennuspistettä keskeltää vasemmalle teen yleensä niin että tarkennan keskimmäisellä pisteellä ja painan laukaisimen puoleenväliin ja tämän jälkeen sommittelen nopeasti kuvan uudelleen eli siirrän kameraa oikealle jolloin kohde jää vasemmalle ja sitten vasta painan laukaisimen pohjaan. Tämmöisestä toiminnasta voi seurata valotuksellisia ongelmia. Mutta itselläni näissä “kiire” kuvissa usein kuvan jälki on kuitenkin edes kohtuullista.

Miten vaihdan tarkennus pistettä?

Et mitenkään. Ei vaiteskaan tämä oli vitsi. Tarkennuspisteen vaihtaminen Canonin kameroissa onnistuu seuraavasti kameran takana olevilla pienillä kohdistin painikkeilla.

Valotuksen korjaus

Automaattivalotuksen korjaus

Automaattivalotuksen korjaus ohjaa kameraa lisäämään tai vähentämään valotusta automaattivalotettaessa. Vaikka digikamerassasi ei olisikaan varsinaista valotusajan ja -aukon käsisäätöjä, niin tämä säätö yleensä löytyy.

Valotuksen säätöä voi käyttää silloin, kun kohde on sellainen, että luultavasti kamera mittaa valoituksen väärin. Yleisimmässä tilanteessa kohteen valoisuus poikkeaa huomattavasti ympäristöstä.

Esimerkiksi kuvattaessa ihmistä ja taustana on valoisa lumiaava tai meri, niin kamera mittaa valoa olevan paljon. Kuitenkin ihmisen kasvot jäävät pimeiksi. Tällöin kameralle pitää säätää valotuksen korjausta suuremmaksi, jotta kasvojen yksityiskohdat erottuisivat. Vaihtoehtoisesti pimeää taustaa vasten valoisampi kohde palaa puhki, jollei valotusta korjata pienemmäksi. Tälläisiä kohteita ovat vaikkapa kuu yötaivaalla tai mainosvalot hämärässä.

Asetus käyttää yleensä ns. EV-asteikkoa (exposure value). Yksi EV vastaa valotusajan kaksinkertaistumista, aukon f-luvun 1.4-kertaistumista tai ISO-arvon kaksinkertaistumista. Yleensä korjauksen säätövaraa on kaksi EV:tä molempiin suuntiin.

Automaattivalotuksen säätö ei lisää kamerasi valovoimaa hämärässä. Säätö korjaa kameran aukko- ja aika-asetuksia. Jos kamera jo käyttää suurinta aukkoa, niin se voi vain lisätä valotusaikaa ja sitä kautta lisätä tärähdysherkkyyttä. Jos pisin valotusaikakin on jo käytössä, niin säätö ei pysty enää tekemään mitään ja kuva pysyy hämäränä.

Haarukointi

Jos on aikaa kuvata ja epäilee, että valotus ei mene oikeaksi, niin automaattivalotuksen säädöllä voi tehdä ns. haarukointia (bracketing). Tällöin kuvataan kohde ensin ilman korjausta ja sitten sekä korjausta pienentäen että suurentaen. Jälkeenpäin voidaan sitten valita onnistunein kuva.

Joistakin kameroista haarukointi löytyy myös automaattitoimintona (auto bracketing). Tällöin kamera ottaa useamman kuvan samalla laukaisulla, muuttaen kussakin valotusta hiukan.

Valotusaika

Valotusaika (suljinaika) tarkoittaa valokuvauksessa aikaa, jonka kameran suljin on auki valotuksen aikana. Yleensä valotusaika ilmoitetaan sekunnin murto-osina, kuten 1/250 s, joka voidaan merkitä myös 250.

Mitä vähemmän kuvauskohteessa on valoa, sitä pidempi pitää valotusajan olla, jotta valoherkälle kuvakennolle tai filmille lankeaa riittävästi valoa. Pidempi valotusaika vaatii jalustan käyttöä, jotta vältetään kameran tärähtämisestä johtuva kuvan epäterävyys. Muutenkin on suositeltavaa käyttää kameraa jalustan kanssa kun valotusaika pitenee. Jalustan avulla varmistat onnistuneet ja terävät kuvat.

valotusaikaa pidentämällä voidaan saada esimerkiksi liikkuvasta vedestä pehmeän näköinen. Kirkkaassa valossa pidemmän valotusajan käyttäminen vaatii suodinta. Tähän tarkoitukseen on tehty Harmaasuodin.

Valotusaikojen geometrinen sarja on seuraava:

• 1/4000 s = 0,244 ms
• 1/2000 s = 0,488 ms
• 1/1000 s = 0,977 ms
• 1/500 s = 1,95 ms
• 1/250 s = 3,9 ms
• 1/125 s = 7,8 ms
• 1/60 s = 15,6 ms
• 1/30 s = 31,25 ms
• 1/15 s = 62,5 ms
• 1/8 s = 125 ms
• 1/4 s = 250 ms
• 1/2 s = 500 ms
• 1 s = 1000 ms
• B — Suljin on auki niin kauan kuin laukaisinta pidetään pohjassa (Bulb)
• T — Suljin sulkeutuu vasta kun laukaisinta painetaan uudestaan (Time)
• X — Salaman synkronointia varten tarvittava asetus

Jokainen askel sarjassa puolittaa tai kaksinkertaistaa filmille tai kennolle pääsevän valon määrän. Koska myös objektiivin himmenninaukko muuttuu vastaavassa sarjassa, voidaan sama valotus saavuttaa usealla valotusajan ja himmenninaukon yhdistelmällä ja samalla filmi- tai kennoherkkyydellä. Esimerkiksi 1/125 ja f:8 tuottaa saman valotuksen kuin 1/250 ja f:5,6, kun filmin tai kennon herkkyys pysyy samana.

 Kuvaformaatit

Kuvaformaatit eli tiedostomuodot

Kun otat digitaalisella kamerallasi kuvia ne tallennetaan kameran sisään laitettavalle muistikortille. Järjestelmäkameroisssa voi säätää kuvan resoluutiota ja tallennuksen tarkkuutta. Tallennuksen tarkkuuteen vaikuttaaa Tiedostoformaatti eli se millä tiedosto tyypillä kuva tallennetaan muistikortille. Kuvat voidaan esimerksiksi Canonin kameroisssa tallentaa joko JPEG tai RAW formaatissa. RAW kuvat ovat niin sanottuja digitaalisia negatiivejä. RAW kuvan koko on yleensä vähintään 12Mt kun JPEG on noin 4 Mt.  JPEG on pakattu tiedosto muoto jossa on heti tallennusvaiheessa tiedosto häviötä, johtuen pakkauksesta Molemmissa formaateissa on hyvät ja huonot puolet jos aihe kiinnostaa niin tein tämän sivun alasivuksi molemmista lisätietosivut.

Resoluutio

Kuvatiedoston kokoon voi myös vaikuttaa käyttämällä eri resoluutiota. Kamerasta riippuen määrää kamerankenno maksimi resoluution. Canonin järjestelmä kameroissa se vaihtelee tällä hetkellä 10,1 Megabikselin ja 21,1 megabikselin välillä ripuen kameramallista. Resoluution voi kertoa myös kertomalla kuvanpikselien määrän vaakasuunnassa ja pystysuunnassa esim. 4272 x 2848 = 12,1 Megabikseliä.

Kuten usein luullaan ei megapikselit kerro mitään kuvanlaadusta vielä. Se kertoo maksimaalisen tulostuskoon. Esimerksiksi kaikilla tämän päivän Canonin järjestelmäkameroilla voidaan tulostaa A3 kokoisia tulosteita. Jos muistikortilla on vähän tilaa voi taktikoiden pienentää resoluutiota ja sadaa lisää kuvia mahtumaan kortille. Mutta tämän päivän muistikorttien koot ovat jo sen verran suuria että yleensä puhutaan jo tuhansista kuvista yhtämuistikorttia kohden. Tietysti riippuen kuvan resoluutiosta ja käytettävästä kamerasta ja tiedostomudosta.  Itselläni on 32GB muisti kortti ja siihen menee RAW muotoisia kuvia noin 1200. Yhden RAW kuvan koko omassa kamerassa on noin 18 Mb. Käytettävinä resoluutio vaihtoehtoina on Canonilla seuraavat: RAW, L = large eli suuri, M = Medium eli keskikokoinen, S = Small eli pieni. On suositeltavaa käyttää maksimi resoluutiota aina kun mahdollista ja parasta JPEG laatua. Jos kuvaat JPEG:nä. Näin menetät vähiten tietoa ja pystyt helpommin muokkaamaan kuvia jälkikäteen. Rajausmahdollisuus on suurempi kun kuva koko on suurempi.

RAW

RAW on digitaalikameran raakakuvan yleensä häviötön tiedostomuoto, johon pikseleitä tallentuu yhtä monta kuin kameran kenno pystyy toistaa. Kuva tallentuu sellaisenaan ilman pakkaamista tai värikorjauksia, joita esimerkiksi JPEG:in kohdalla aina tehdään. Sen sijaan raw-kuvan mukana tallentuu tieto kuvaushetkellä valittuna olleista säädöistä, jotka on mahdollista kumota ja muokata uudelleen kuvankäsittelyohjelmalla, minkä takia rawia kutsutaan häviöttömäksi tiedostomuodoksi. Haluttujen säätöjen jälkeen rawista voi tallentaa haluamansa muotoisen tiedoston, esimerkiksi JPEG:in tai TIFF:in. Häviöllisissä tiedostomuodoissa kuten JPEG, on muokattava jo kertaalleen peruuttamattomasti säädettyä ja vähemmän kuvainformaatiota sisältävää, häviöllisesti pakattua kuvaa. Raw-tiedostoille ei ole vakiintunutta teollisuusstandardia valmistajien kesken. Canonin raakakuvatiedostoja ovat CIFF-tiedostomuotoa vastaava CRW- ja TIFF-tiedostomuotoa vastaava CR2. Minoltalla on MRW, Nikonilla myöskin TIFF-pohjainen NEF ja Olympuksella ORF. Standardin puutteesta johtuen kuvankäsittelyohjelmat eivät välttämättä kykene avaamaan kaikkia raakakuvatiedostoja. Internetistä on kuitenkin ilmaiseksi ladattavissa eräänlainen Raw formaattien “yleisohjelma” Dave Coffinin kehittämä dcraw, jolla hyvin monien kameroiden (yli 400 eri kameramallia, toukokuu 2011) raakakuvatiedostot voidaan avata ja muuntaa yleiskäyttöisempiin kuvaformaatteihin.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Raw_(tiedostomuoto)

JPEG

JPEG on ehkä eniten käytetty kuvien tiedosto muoto. JPEG on pakattu kuva muoto, ja tästä syystä huomattavasti pienempi kuin esim RAW kuvat. Mutta kyseistä tiedosto muodosta on hävinnyt alkuperäistä tietoa pakkamisesta johtuen paljon.

 TIFF

TIFF (lyhenne sanoista Tagged Image File Format ja Tag Image File Format) on kuvien tallennukseen käytetty tiedostomuoto. Sen on kehittänyt Aldus, ja nykyään sitä hallinnoi Adobe Systems. Formaatti on laajasti tuettu niin kuvankäsittely-, taitto- kuin tekstinkäsittelyohjelmissakin. Sen rakenne ei ole juurikaan muuttunut vuonna 1992 julkaistun TIFF 6.0 -standardin jälkeen.

TIFF:n etuna on kyky tallentaa useita kuvia samaan tiedostoon. Tämä helpottaa esimerkiksi kuvasarjojen ja monisivuisten asiakirjojen käsittelyä. Tiedostomuoto onkin ollut laajasti käytössä erityisesti asiakirjojen jäljennyksessä ja arkistoinnissa, esimerkiksi faksipalvelimissa. TIFF-tiedostoja voidaan lisäksi käyttää häviöttömästi, jolloin niiden uudelleentallentaminen muokkaamisen jälkeen ei aiheuta kuvatiedon katoamista toisin kuin JPEG:n kaltaisissa pakkausmenetelmissä.

Versio 6.0:n käyttämän SampleFormat-tagin myötä kuvadata voidaan tallentaa myös liukuluvuin, ja kokonaislukumuodossa sille pystytään varaamaan yli 8 bittiä kanavaa kohden. Tämän seurauksena TIFF-formaattia on käytetty erityistä tarkkuutta vaativissa kohteissa kuten tieteellisissä sovelluksissa.